Kevään pitäisi olla ihanaa aikaa. Luonto herää, valoa on enemmän, lämmin tuulahdus tuo toiveen kesästä. Kaikesta tästä huolimatta kevät on kaamea keksintö: valo on sinertävän valkoista, joka yhtäaikaisesti sekä paljastaa että polttaa talvi-ihon kelmeät kerrokset hilseileväksi tahnaksi, näyttää pölyn ja paskan sekä muistuttaa siitä, kuinka lyhyt tuokio onni on. 

Pyydän anteeksi viikon mittaista poissaoloa Harpunsoittajan vaimon sivuilta, minulla oli tärkeä vieras Suomesta, nimittäin nuorin siskoni. Hänen kanssaan kykenin sellaisiin suorituksiin, joihin en tiennyt kykeneväni, mm. jonottamaan Empire State Buildingin näköalatasanteelta pois. Kävimme myös New Jerseyn perukoilla huvipuistossa ja Staten Islandin lautalla, jonka ovilla huusin lipunmyyjähuijarille Fuck off. Se oli tähänastisen elämäni newyorkilaisin teko.

Seuraavaksi tarjoilen teille viisi vinkkiä keväästä selviämiseen. Ne, kuten kaikki vinkit, sopivat yleensä vain antajalleen, joten älkää viisastelko kommenteissa, että teillä on paremmat vinkit. Kirjoittakaa sen sijaan omat vinkkinne omaan blogiinne tai pakottakaa lähisukulaisenne noudattamaan niitä. Mikään näistä vinkeistä ei ole kaupallinen yhteistyö, mutta voisi ihan hyvin olla. Call me.

1. Nymphowars-podcast

Tällä hetkellä mikään ei ole parempaa kuin tämä. Theda Hammelin ja Macy Rodmanin ”toimittama” podcast naurattaa minua velttouteen asti. Kerran kuuntelin ohjelmaa salilla ja painot tippuivat käsistä ja lumpsahtivat lattialle kovaäänisesti, kun toinen heistä imitoi beauty influencer Tatia, jota inhoan ja ihailen. Minua hävetti, mutta samalla olin aivan loputtoman kiitollinen siitä, että joku asia maailmassa vielä naurattaa. Itse he kutsuvat itseään nimellä ”world’s smartest and prettiest transsexuals” ja kaikki, mistä he puhuvat on kiinnostavaa varsinkin jos pitää Caitlyn Jenner -imitaatioista. Maksan Patreonissa heille viitosen kuussa. Pitäisi maksaa sata kertaa enemmän. Tästä voitte aloittaa, ilmaiseksi.

2. Bioré UV Aqua Rich -aurinkosuoja

Mikään ei ole hirveämpää kuin marketin aurinkorasva naamalla. Illan tullen silmiä polttaa ja suussa maistuu paha ja koko päivän naamalla on vittumainen, nahkea kelmu. Tämä japanilainen tuote sisältää todennäköisesti hattivateista puristettua öljyä ja kiellettyjä, radioaktiivisia aineksia, mutta on niin kevyt, että on kuin ei olisikaan. Tilasin sitä internetistä aikoinaan enkä ole katunut. Se vieläpä toimii. Siis naama ei pala. Älkääkä luulko, ettei naama palaisi ilman rasvoja, kun on vasta kevät.

EDIT: Vaihdettu korealainen japanilaiseksi tarkkaavaisen lukijan ansiosta. Arigato gozaimasu.

3. Silvia Hosseinin Pölyn ylistys -esseekokoelma

En ole edes päässyt tässä kirjassa kovin pitkälle vielä, kun jo rohkenen suositella. Pyydän anteeksi sukupuolittamista, mutta minusta vaikuttaa siltä, että miesten kirjoittamat esseet ovat usein sentimentaalisia ja/tai ryppyotsaisia muistomerkkejä oman ajattelun erinomaisuudelle. Hosseinin kielessä ja kulmassa on hyvin hyvällä tavalla yliolkainen suhde maailman kauheuteen verrattuna kaikkeen sellaiseen poleemiseen huokailuun, johon olen esseissä tottunut. Suosittelen ihan kuumana! On hauskaa ja seksiäkin, jos sellaiset asiat kiinnostavat.

4. Pehmennys lettiin

Instagram-seuraajani pettyivät pahanpäiväisesti, kun luulivat, että otan yhtä tiukan permanentin kuin Seija-täti 90-luvun alussa Parturi-Kampaamo-Kemikalio Turakaisessa. Luottokampaajani Aune Peeterman teki minulle paplareillaan pehmennyksen Dandyssä Helsingissä viime visiitillä enkä ole mihinkään hiuksiin liittyvään ollut yhtä tyytyväinen kuin tähän. Permiskemikaalit haisevat munapierulta ja tuhoavat varmaan koko karvan rakenteen, mutta käsittelyn jälkeen tukkani on ollut tuuhea kuin Riitta Väisäsellä tuulessa eikä se rasvoitu lähellekään yhtä pahasti, ei tartu naamaan kiinni kuin tuonelan käpälä, eikä sitä tarvitse föönata ja tupeerata ja laittaa. Kunhan aamulla nousee sängystä ja suihkauttaa vähän suolasuihketta, niin kolmen pennin Bon Jovi on syntynyt. Jos mietitte, miksi haluan näyttää joltain menneiden vuosikymmenten gospelmuusikolta, niin miettikää vain. Olen päättänyt kasvattaa tukkaani niin kauan, että löytyy jokin rooli, johon se kannattaa leikata. Tällä hetkellä näyttää aika huonolta, joten jos kymmenen vuoden päästä joku haluaa tehdä Rapunzelin, olen käytettävissä.

5. Zzzquil-unilääke

Zzzquil ei itse asiassa edes ole unilääke, vaan vahva antihistamiini, joka tainnuttaa kuin nyrkki eikä seuraavana päivänä ole ollenkaan kummallinen olo. Jos ihmisellä on seitsemän deadlinea ja hän päivisin teeskentelee, ettei niitä ole ollenkaan, vaan katsoo vain Youtubesta, kun Tati arvostelee uusimpia sponge applicatoreita, tulee alkuyöstä demoni kainaloon ja alkaa laulaa tuskin kuuluvalla, matalalla äänellä kaikista deadlineista hirveää laulua, joka estää unen tulon. Silloin on ihmisen hyvä mennä vessan alakaapille ja nielaista mitä pikimmin kaksi Zzzquilia ja niin saa demoni kyytiä. Kyseistä lääkeainetta ei saa Euroopasta, koska sen on varmaankin todettu aiheuttavan ylimääräisiä raajoja eikä edes sikiöille, vaan käyttäjälle, jolle kasvaa odottamatta käsi perseeseen. Sitä odotellessa nukun maanantain ja sunnuntain välisen yön kivasti, koska varsinkin silloin demonit ovat liikkeellä.